torstai 11. helmikuuta 2016

Blogihaaste: ajatuksia sisustustyylistämme

Blogihaaste osui ja upposi tännekin, kiitos vielä Essille :)

Tässäpä hieman hajatelmia siitä, sillä en ollut ennen talon rakennusprojektiamme perehtynyt sisustamiseen niin paljoa mitä nyt. Nuoruudessani kävin läpi yleisesti vallassa olleen "sinisen kauden" jolloin ensimmäisestä vuokra-asunnostani löytyi tumman sininen päiväpeitto, verhot ja olipa sitä tumman sinistä astioissakin unohtamatta sitä sinistä ikiunikkoa. Edellinen kotimme oli omalla tavallaan moderni tummalla keittiöllä varusteltuna, mutta kuitenkin mielestäni persoonallinen struktuuriseinien ja valokuvatapettien osalta.

Perheessämme ei ole ollut arvokkaita design huonekaluja, ja nuorena en oikein ymmärtänyt niiden perään. Samalla hinnalla kun sai aika monta samantyylistä huokeampaan hintaa. En siis ole design-huonekalujen perään oikein ikinä osannut haikailla, enemmänkin ehkä vanhojen perintöhuonekalujen perään. Tiedättekö sen isomummun vanhan liinakaapin, joka edelleen tuoksuu samalle mitä lapsuudessa? Toki design huonekaluihinkin voi (ja varmasti liittyykin) samanlaisia muistoja, siis niillä joita näitä lapsuudessaan on kodissaan ollut.

Myönnän myös, että näin jälkeenpäin (ja vanhempana) osaan arvostaa laadukkaita huonekaluja (myös niitä design-huonekaluja) ja materiaaleja. Design huonekaluja voi tietyllä tapaa pitää investointina, jonka arvo pysyy kohdillaan. Siis sitten kun sellaisen ostamiseen on varaa.

Pidän kovasti kotimaisesta suunnittelutyöstä ja toteutuksesta ja pyrin suosimaan suomalaista aina kun mahdollista. Mutta kyllä me silti käydään Ikeassa ja kodin1:ssä, ja seuraan säännöllisen epäsäännöllisesti myös tori.fi:tä :) Tori.fi:stä ostin ensimmäiset "uudet" vanhat huonekalutkin uuteen kotiimme, niistä kirjoitinkin täällä. Niin, ja kesäisin harrastelen kirpputoreja.

Uskon että aika monelle rakennuttajalle sisustaminen tulee ensi kertaa konkreettisesti eteen pintamateriaaleja valitessa. Ja mikä vaihtoehtojen meri se onkaan. Yritä sieltä sitten löytää se omaa tyyliä parhaiten vastaava, varsinkin jos ei ihan heti ole selvillä että mitä se voisi olla? Onneksi on ne sisustussuunnittelijat, jotka voi aina palkata avuksi.

Uuden kotimme rakennuttaminen ei ollut ensimmäinen kerta kun valitsimme pintamateriaaleja. Remontoimme edellisen kotimme lattiasta kattoon ja jo siinä painin samojen ongelmien kanssa mitä nykyisen talommekin sisustamisessa: Mikä on meidän näköistä?


kuva thedesignfiles.net

Tällä kertaa suurimpana apuna valintoja hahmoteltaessa oli Pinterest sekä erilaiset sisustus- ja raksablogit, joista ammensin ideoita. Tyylisuunta oli suht selkeä. Emme ole musta-valkoisia sisustajia emmekä minimalisteja (noh ok, isännässä on ehkä vähän tätä vikaa).
Halusimme että kotimme on ennenkaikkea kodikas, mutta aikaa henkivällä tavalla. Rakastan värejä, isoja ikkunoita ja eri struktuureja sekoitettuna uusilla ja vanhoilla huonakaluilla. Ihannoin tanskalaisia koteja, mutta sitäkin enemmän Australialaisia koteja. Seuraan australialaisia sisustusblogeja, kuten mm. The Design Files ja The Interiors Addict joissa värejä ja eri materiaaleja on käytetty ennakkoluulottomasti ja kekseliäästi kodikkuutta unohtamatta.

Tavoitteena olikin tehdä kodistamme moderni ja myönnän, että tietyiltä osin scandinaaviseen muottiinkin sopiva, mutta ehkä kuitenkin hieman industriaalia henkivä, "eclectic" tyylinen koti.


Keittiömme inspiraatiokuva. Joanna Laajiston suunnittelema keittiö Lundialle.


Ja tältä toteutus nyt näyttää.

Aika monet kotimme sisustusideoista ovat lähteneet kuvasta, jonka olen jossain nähnyt. Olen suht ennakkoluuloton kokeilemaan uutta ja käyn yleensä rohkeasti toimeen kun päätän jotain. Toki perinpohjaisen pohdinnan ja vaihtoehtojen kartoituksen jälkeen, mutta kuitenkin.


Lastenhuoneen inspiraatiokuva. Kuva täältä



Tältä lasten nukkari näyttää valmiina.

Muuttomme jälkeen kylässä käyneiden kavereiden suusta kuului hämmästyttävästi usein sama lausahdus: - rohkeita valintoja! Itse en ole mieltänyt valintojamme rohkeiksi, miksi olikin pakko kysyä sanojalta, että mitä tarkoitat. Vastaus liittyi yleensä siihen, miten kävijä peilasi ratkaisujamme mahdollisiin omiin valintoihinsa.


Kylpyhuoneen seinäladonnan ideakuva


Seinäladonnan toteutus pikku-suihkuun

Pikku-suihkumme seinälaatan ladonnan idea lähti ihan suoraan Pinterestistä löytämäni kuvan perusteella. Siitä olenkin kirjoittanut tarkemmin täällä. Toteutukseen olemme olleet todella tyytyväisiä.



Yksi inspiraatiokuva makuuhuoneen taustaksi. Kuva täältä

kuva täältä






Makuuhuone näyttää tältä.

Makuuhuoneeseen olen haaveillut sinisen eri sävyjä ja haussa onkin tumma laventeliin taittava sinertävä päiväpeitto. Kuten aika monella muullakin kanssaraksaajalla, emme ole hirveästi tehneet reikiä puhtaisiin seiniin joten osa tauluista meillä edelleenkin vain "nojailee" seiniin. Mielestäni sängyn päätyseinässä olisi oiva paikka parille taululle, kunhan ne vain jostain löytyvät ;)

Sisustaminen on kivaa, silloin kun siitä ei ota stressiä. Meillä loput ratkaisut muotoutuvat ajan kanssa, minkä koen hyväksi, sillä silloin eri vaihtoehtoja ehtii makustella kunnolla.

Tämä haaste olikin hauska. Tulipa käytyä kunnolla läpi ja pohdittua sitä mistä meidän sisustusideat lähtivät liikkeelle ja muotoutuivat nykyisen näköisiksi.
Tähän loppuun heitän vielä haasteen Mrs.S / Puuta ja Kiveä blogille. Miten uuden kodin kaunis sisustus on muotoutunut ja mistä sinä ammennat inspiraatiota toteutuksiin.









lauantai 6. helmikuuta 2016

Rästihommia ja peltejä

Voihan pellit kuulkaas. Ihanko se otti lähes 10 kuukautta asumista, että saatiin tämäkin asia viimeisteltyä ja kuntoon. Pah! Siltä se näyttää, ja on sille olemassa ihan oma sanakin: post-raksaajan-dagenefter.

Niin se silmä tottuu, ei jaksa, ei oikein tahtois kiinnostaakaan ja että vielä niiden peltienkin löytymisessä ja tekemisessäkin kesti aikansa. On meinaan suhteellisen (pirun) kallista puuhaa yrittää löytää fiksuun hintaan taloon peltejä, ja tällä tarkoitan ulko-ovien (5kpl) kynnyspeltejä, autotallin oven pitkää kynnyspeltiä, pergolan palkkien suojapeltejä (mustia), kylpyhuoneen rosterista kynnystä, sekä keittiön liesituulettimen putken suojapeltiä.

Pyysimme tarjouksia useasta paikasta täältä pk-seudulta ja hinnat vaihtelivat tyyliin 50€-80€ /kpl! Siitäpä voi laskea kynnyspelleille hintaa ja kyllä hirvitti, sanonpa vaan. On taitetulla pellillä kova metrihinta, tsiisus.
Onneksi asia tuli puheeksi isäni kanssa (joka on siis rakennusalan yrittäjä) ja hän lupasi kysyä tuntemaltaan pellittäjältä tarjousta. Isäni ei asu täällä pääkaupunkiseudulla vaan tuolla "maalla", mistä itsekin olen kotoisin :)

Anyways, sieltä ne meidän pellit sitten tulivat, isäni kautta ja hienot tulivatkin. Kyllä isä osaa! Autotallin iso kynnyspelti uupuu vielä, samoin kylpyhuoneen rosterikynnys, mutta eipä ole hätä käsillä.

Viime viikonloppuna siis aherrettiin isännän kanssa näitä rästihommia pois. Kyllä se keittiönkin fiilis tuli viimeisteltyä tämän myötä, vaikka tuohon industrial-henkiseen putkeen ehdinkin jo vähän ihastua.


Keittiön liesituuletin "before" suojapellin laittamista




 

Pohdin pitkään tuota liesituulettimen suojapellin väriä. Olin pitkään sitä mieltä, että se olisi paras mustana. Mutta sitten se alkoikin tuntumaan raskaalta ja päädyimme kulmikkaaseen rosteriin. Oikein hyvä vaihtoehto näin jälkikäteen. En oikein muuta osaisi kuvitellakaan ja ilme säilyi kevyenä.



Liesituulettimen kulmikas suojapelti. 


Kulmikas suojapelti tuli ns. tuplana. Ylempiosa meni limittäin alemman osan kanssa ja sitä niinkuin jatkettin "sukkana" ylös. Mutta kiinnityksen osalta tulikin sitten pieni ongelma. Nimittäin kulmikkaassa suojapellissä oli tuolla takana tuollaiset pienet kulmat. Nämä kulmat piti saada jonnekin kiinni, joten isäntä laittoi putken kummallekin puolelle tukipuut.





Isäntä teki tukipuihin pienet urat, joihin saimme pellit kulmista kiinni. "Sukkana" vedetyt pellit kiinnitimme toisiinsa ruuvilla, kummaltakin puolelta sauman alapuolelta.


Valmis!


Valmis!

Pergolan palkkien suojapellit isäntä kiinnitti jo ennen lumien tuloa ja se taisi olla marras-joulukuun vaihteessa. Meillä pergolan palkit on tehty kahdesta puupalkista (kuten tarkkasilmäiset kuvasta huomaavat) ja isäni oli sitä mieltä, että pelti palkkien päällä estäisi etteivät palkit pitkällä aikavälillä homehdu kun vettä valuu palkkien väliin. Toki palkit on siis pohjustettu ja kahteen kertaan kuullotteella käsitelty ennen asentamista kaikkialta, mutta siltikin. Mustat pellit olivat hyvä vaihtoehto :)



Pergolan palkkien mustat päällyspellit


Eteläpihan puutarhaoviin emme sitten loppujen lopuksi ottaneet kynnyspeltejä. Puutarhaovet ovat katoksen alla ja sisäntä teki niihin loppukesästä kynnykset ulkoverhoilulaudastamme ja maalasi mustaksi samalla värillä mitä muukin julkisivu. Toimi yllättävän hyvin ja puisista kynnyksistä tuli siistit ja varsin huomaamattomat.



Ulkoverhouslaudasta tehty terassinoven kynnys.
 Isännän maalausjälki ei ehkä ole ihan niin viimeisteltyä, mutta ehtiihän tuon vielä siistiä ;)


Sisäpuolen ja ulkopuolen kynnykset kohtaavat terassinovella. 


Pääsisäänkäynnin kynnyspellit asennettiin joulukuussa ja johan muuttui ilme. Ihanaa kun ei uretaani enää hypi silmään niin pahasti. Toki vielä on tehtävää, niinkuin osa varmasti huomaa. Arkieteisen oven vierestä puuttuu alhaalta yksi ulkoverhouslauta ja samoin pääoven ja ikkunalevikkeen välinen lista on asennusta vaille valmis.


Pääsisäänkäynnin kynnyspellit paikoillaan.

Ai että kuulkaas kun tuli hyvä mieli kun sai näitä rästihommia hieman jaloista pois.
Kovasti se mieli piristyi ja toivon mukaan jaksetaan pitää tahtia muidenkin pikkuhommien osalta. Josko se dagen-efter tästä pikkuhiljaa väistyisi. Monet ovat puhuneet että talon rakennuttamisen / rakentamisen jälkeen se ottaa ainakin vuoden toipua. Voin allekirjoittaa tämän väitteen täysin.

Ja Essi /kotitunteella.blogista, kiitos sisustaja-haasteesta. Pyrin vastaamaan piakkoin :)