maanantai 5. lokakuuta 2015

Pensasaidan problematiikka

Blogihiljaisuutta on pidellyt vaan on meillä silti touhua piisannut. 
Niistä ehkä merkittävimmät ovat "aitaprojektimme". Nimittäin pensasaita on nyt ollut istutettuna pari viikkoa ja taloa kiertävä rima-aitakin on saatu hienosti aluilleen. 

Meillä on tulevien naapuriemme kanssa yhteistä rajaa n. 40m talojemme välissä. Keskustelimme kesällä, että syksyllä päättäisimme yhteistuumin mitä rajalle istutettaisiin ja hoidettaisiin asia talkoilla pois päiväjärjestyksestä.

Asiastahan tuli ns. "kuuma peruna" tuossa reilu kolme viikkoa viikkoa sitten, kun totesimme että raja-aidan istuttamisen hetki alkaa olemaan käsillä. Noh, että mitäpä siihen sitten laitettaisiin ja mistä tilataan?
Naapurin emännän kanssa otettiin koppi asiasta ja lähdettiin tutkimaan asiaa. Ja kylläpä me aika perusteellinen työ tehtiinkin. Messengeri piippasi kuumana aina ilta ysin jälkeen kun lapset olivat menneet nukkumaan ja kumpikin kartoitti googlen ihmeellisestä maailmasta jos pensasta ja minkälaista kokemuksineen.

Haussa oli:
- max. 2m korkeaksi kasvava pensas
- Kauniit, runsaat kukinnot
- Kaunis syysväritys
- Marjaton
- Myrkytön
- Suht helppohoitoinen

Näitä vaihtoehtoja me pohdimme:

Aronia 


Korkeus: 250 cm.
Lehdistö: Kiiltävä, syksyllä useimmiten loistavan punainen.
Kukinta: Valkoiset, miedosti pihlajalle tuoksuvat kukinnot avautuvat kesäkuussa.
Marjat: Loppusyksyllä kypsyvät mustat marjat soveltuvat mehuksi ja hilloihin esim. omenan kanssa. Mehu tummanpunaista.
Kasvupaikka: Aurinko–puolivarjo, kuiva–tuore, keskiravinteinen. Laji on melko vaatimaton kasvualustan suhteen, mutta se suosii tuoretta läpäisevää multamaata. Marjasato runsain auringossa.
Vyöhykkeet: I–IV(V).
Taimiväli: 90 cm.

Ihan ensimmäisenä mietittiin sitä perinteistä marja-aroniaa. Hyviä puolia oli paljon: kasvaa sopivan korkuiseksi, kaunis läpi vuoden, upea syysväritys, marjat käyttökelpoisia (itse en tosin pidä marja-aronian mausta). Mutta sitten se suurin huono puoli oli se, että marjat (vaikka ovatkin syötäviä) keräävät lintuja, jotka sitten mitä todennäköisemmin kakkivat tuon talon välikön oikeenkin mukavan näköiseksi. Naapurin talo kun rapataan vielä valkoiseksi, niin emme halunneet että lintuparvi tekee asioitaan heidän valkoisille seinilleen. Ja hei, tokihan niitä lintuja nyt parveilee muutenkin, mutta jos nämä marjat toimivat houkuttimena, niin parempi ehkä katsoa marjattomia vaihtoehtoja. 


Kiiltotuhkapensas



Korkeus: 150–200 cm.
Lehdistö: Kiiltävä, tummanvihreä, syysväri upean keltainen–punainen.
Kukinta: Lähes huomaamattomat vaaleat kukat alkukesällä.
Marjat: Kypsinä mustat marjat ovat syömäkelvottomat.
Kasvupaikka: Aurinko–puolivarjo; alusta kuiva–tuore, keskiravinteinen ja läpäisevä.
Vyöhykkeet: I–V.
Taimiväli: 70 cm.
Leikkaus: Vanhat yksittäispensaat nuorennetaan mieluiten harventamalla varhain keväällä, mutta aidat uusitaan alasleikkaamalla.


Pohdimme yhtenä vaihtoehtona kiiltotuhkapensasta, joka on yksinkertaisen kaunis vaihtoehto. Koska meillä molemmilla oli edellisissä kodeissamme kokemusta kiiltotuhkapensaasta pensasaitana, totesimme kuitenkin, että se on meille ehkä liian vaatimattoman näköinen vaihtoehto varsinkin kukintojen osalta.


Isotuomipihlaja



Isotuomipihlaja: Ilmastollisesti hyvin kestävä perinteinen laji viihtyy tavallisessa keskiravinteisessa puutarhamaassa auringossa ja puolivarjossa. Leikattuna se ei kuki eikä siemennä, jolloin se ei voi levitä luontoon. Vapaasti kasvavasta pensaasta tulee jopa 6 metriä korkea.

Isotuomipihlaja pääsi meillä ihan loppusuoralle asti. Pidimme sen kukinnoista ja siitä ettei se leikattuna leviä. Isännät kuitenkin torppasivat tämän vaihtoehdon siitä syystä, että isotuomipihlaja voi kasvaa aivan valtavaksi ellei sitä leikkaa säännöllisesti. Toki pensasaitaa pitää huoltaa joka vuosi, mutta totesimme ettemme ihan hirveää leikkausurakkaa välttämättä  joka vuosi jaksa muiden pihahommien lisäksi. 


Lännenheisiangervo 



Korkeus: 200–300 cm.
Lehdistö: Rehevä, syysväri yleensä keltainen.
Kukinta: Kellanvalkoiset kukat avautuvat kesä–heinäkuussa.
Hedelmät: Loppukesällä oksilla erottuvat punaruskeat siementuppilot, jotka jäävät kiinni oksiin talveksi.
Kasvupaikka: Aurinko–varjo, kuiva–kostea, keskiravinteinen.
Vyöhykkeet: I–V(VI).
Taimiväli: 90 cm.
Leikkaus: Pensas kestää hyvin alasleikkauksen ja sopii leikattaviin aitoihin.
Terve, nopeasti kasvava lännenheisiangervo on ”jokapaikan” suoja- ja aitapensas. Se sietää tiesuolaa, tuulta ja seisovaa vettä sekä uusiutuu nopeasti alasleikkauksen jälkeen.
Naapurin emäntä löysi tämän lännenheisiangervon ja tykästyimme siihen. Niinpä tämä pensaslajike pääsi aina finaaliin asti ja siitä pyydettiin tarjouksia. Lännenheisiangervosta saimme kuitenkin taimitarhoilta palautetta, että se vaatii paljon alasleikkausta koska on varsin voimakaskasvuinen. Vahvat pystykasvuiset versot versoavat paljon ja tekevät aidasta helposti leveän. Niin, muttakun me ei haluta leveää pensasaitaa...argh, että voi olla hankalaa!

Kellokuusama

Korkeus: 200 cm.
Lehdistö: Siro. Syysväri vaihtelevan kelta-punainen.
Kukinta: Runsaslukuiset vaaleanpunaiset pikkukukat tuoksuvat voimakkaasti. Pensas kukkii 2–3 viikkoa heinäkuun alusta alkaen.
Kasvupaikka: Lämpimän aurinkoinen tai puolivarjoinen, kuiva–tuore, runsasravinteinen ja hyvin vettä läpäisevä.
Vyöhykkeet: Ia(Ib).
Taimiväli: 90 cm.
Leikkaus: Vähäinen leikkaustarve. Vanha pensas nuorennetaan harventamalla heikoimpia ja vanhimpia versoja keväällä.

No sitten löysimme kuusamat. Ja Kellokuusama vei meidän sydämen ihan täysillä. Siitä tuli meidän ykkösvaihtoehto. Vai mitä ootte mieltä? Onhan se vaan yksinkertasen kaunis, pensaan korkeus juurikin sopiva, syysväritys upea, helppohoitoinen. Ihan täydellinen, näin luulisi, paitsi että..
Taimitarhasta sanoivat että on todella talvenarka. Versot paleltuvat talvisin aina maantasalle, josta taimi kyllä versoaa keväällä uudestaan. Mutta tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, ettei meidän rajalla olisi talvella pensasaitaa. Tai siis edes niitä pensasaidan paljaita oksistoja rajaamassa tontteja. Hohhoijaa..
Voitte kuvitella turhautumisen määrää! Onneksi asiasta meitä valistanut taimitarhan isäntä osasi ainoana ehdottaa myös jotain toista pensasvaihtoehtoa. Nimittäin Mustilan hortensiaa. Ootteko kuullut?
Mustilan Hortensia


Korkeus: 250 cm.
Lehdistö: Myöhään keväällä puhkeava, terve lehdistö. Syysväri yleensä keltainen.
Kukinta: Kartiomaiset, muodoltaan syreeniä muistuttavat kukinnot ovat osittain steriilejä. Kukinta alkaa Etelä-Suomessa jo heinä–elokuun vaihteessa, Kainuun korkeudella pari viikkoa myöhemmin.
Kasvupaikka: Aurinko–varjo, tuore, runsasravinteinen, hapan ja hyvin vettä läpäisevä. Pensas kukkii runsaasti jopa varjossa, mutta siimeksessä kukinta on myöhäisempää kuin auringossa.
Vyöhykkeet: I–V.
Taimiväli: 90 cm.
Leikkaus: Vuosittainen leikkaus keväällä tekee kukinnasta runsaan ja kukinnoista suuria. Koska hortensiat versovat niukasti vanhasta puusta, niitä ei pitäisi leikata alas kovin usein. 
Tämän FinE-lajikkeen emopensas on peräisin Mustilan Arboretumista. Kukinto on pysty ja pitsimäinen, sillä vain osa kukista on isoja steriilejä kukkia. Pensas kukkii runsaasti ja pysyy kaunismuotoisena ilman vuosittaista leikkausta. Syksyyn saakka kukkiva iso pensas viihtyy kalkitsemattomassa maassa ja kukkii jopa varjossa.
Ja niin meille tuli Mustilan hortensiasta 40m pitkä pensasaita. Wuhuu! Istutustalkoot pidettiin syyskuun lopulla reilu pari viikkoa sitten ja täytyy sanoa että kylläpä muuttui tonttiemme välisen tilan fiilis. 

Tonttiemme välinen tila "before"


Ja Mustilan Hortensialla varusteltuna "after"-kuva


Isäntä teki samalla sokkelin ympärille naapurin terassilautojen jämäpaloista ns. puiset sokkelikaistat, jotka maalattiin ympäristöystävällisellä ja myrkyttömällä mustalla maalilla. Näihin sokkelikaistoihin on tarkoitus tilata keskikokoisia pyöreitä kiviä jossain vaiheessa ensi kevättä reunustamaan taloa. 

Samalla muokkasimme talon pohjoispuolen maanpintaa ja istutimme sinne myös nurmikon siemenet. Saavat itää talvea vasten. Pihapuuhastelu näin syksyisin on kyllä kivaa. Ja aiettä, miten sitä nauttiikaan kun saa jotain näinkin konkreettista aikaiseksi.

Puuaidastamme sitten oma juttunsa myöhemmin :)

* taimien tarkemmat tiedot ja kuvat www.suomalainentaimi.fi -sivustolta



14 kommenttia:

  1. Vau, hortensia-aita on varmaan upea sitten isompana kun on täynnä kukkia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Lyde :) Näin mekin toivomme ja sellainen oli vähän hakusessakin. Jännityksellä jäädään seuraamaan ensi kevättä miten tuo tuosta lähtee kasvamaan ja kukkimaan. Toivotaan parasta. Hortensiat ovat muutenkin yksi lempikukistani Pionin lisäksi.

      Poista
  2. Näyttää varmasti upealta kasvaessaan! :)

    Ja jiitos tästä postauksesta, on erittäin hyödyllinen minulle. Meille tulee yhdelle sivulle pensasaitaa tuijien sijaan ja olen kovasti pohtinut että mitä sinne laittaisi kaikista vaihtoehdoista. Tavoitteena on tehdä kasvisuunnitelmat valmiiksi talven aikana ja alkaa istutusurakkaan keväällä valmiiden suunnitelmien kera.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ja ole hyvä Hertta :) Etsin itsekin blogipostauksia näistä pensasaidoista (kokemuksia, vinkkejä), mutta aika harvassa oli aronian ja isotuomipihlajan lisäksi pohdittu muita vaihtoehtoja. Silläkin silmällä hyvä jos tästä on apua. Ja tuo suomalainentaimi.fi sivusto on kyllä todellinen tietopankki kasvien suhteen. Ainakin itse sain sieltä parhaimman avun ja kootun tiedon kasviostoksia ja istuttamista ajatellen :)

      Poista
  3. HUippu yleiskatsaus noista pensasaisoista, Tämä pitää vaikka linkittää omaan blogiin niin muutkin löytää. Ei tarvi jokaisen erikseen pähkäillä :) Lämmin Kiitos!

    Minä olen suunnitellut etupihalle/pohjoisen/varjon puolelle Hortensiaa (todennäköisesti myös Mustila sillä sillä on sirommat j kaunniimmat lehdet kuin Kuutamohortensialla). En vain ole nähnyt aitapensaana myytävän ja olin pohtinut että laittaisin isoja pensaita lähekkäin.
    Oliko nuo teidän pensaat avojuurisia vai ruukuissa?
    Oliko teillä suunnitelmaa antaa kasvaa vapaana vai leikata tiettyyn korkeuteen?

    Ihania syyspuuhia teille :) Minä olen jo melkein luovuttanut kun ulkohommien suhteen kun mies on ollut paljon reissussa ja tehnyt muita jäljellä oleva raksa-asioita...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva juttu Karoliina että koit hyödylliseksi :) Niin mäkin tämän ajattelin, säästyy monelta aikaa kun on joku koonnut yhteen.
      Meillä nuo Mustilan hortensiat tulivat ruukuissa, taimikorkeus 30-50cm ja tosi kivasti haaroittuneita yksilöitä. Tilasimme taimet Rengon taimitarhasta joka itseasiassa tarjoaa kotiinkuljetusta lisämaksulla. Voimme lämpimästi suositella. Ainoa taimitahra joka siis uskalsi ehdottaa meille jotain muuta mitä olimme ajatelleet :)
      Meillä taimet tuli muutamassa päivässä pihaan ja vastasivat täysin sitä mitä luvattiin.
      Ajatuksena on antaa kasvaa vapaasti tonne 2m korkeuteen max, ja siistiä aina välillä. Mitään kunnon näkösuojaa (kasvimuuria) kun emme välttämättä rajalle tarvitse.

      Tsemppiä teille vielä kovasti viimeistelytöihin. Hyvältä teillä käyttää.
      Meilläkin on vielä jos mitä kesken (siis talon sisältä niitä ärsyttäviä pikkujuttuja) mutta ei sitä vaan aina jaksa painaa ;)

      Poista
  4. Todella kattava selvitys, ja mahtavaa että jaoit tämän! Meillä tämä on vasta ensi kesänä edessä, mutta koska listalla on todella monta omaa ennakkosuosikkiani, tulen varmasti palaamaan tähän. Kiitos :)

    VastaaPoista
  5. Hortensia on ihana kukkapilvi, hyvä valinta! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kukkapilvi tosiaan ja sitä ensi keväänä-kesänä odotellessa :) hortensioita, pioneja ja alppiruusuja, niitä meidän pihasta nyt löytyy.

      Poista
  6. Hyödyllinen postaus monelle, hienoa, että jaksoit jakaa tiedon kaikille. Valikoimaa on tosi vähän ja minäkin löysin tuon suomalainentaimi.fi-sivuston ja sitä kautta aivan uuden hortensian, juuri tuon Mustilan, joita istutamme mökille teiden ja piha-alueen väliin. Hortensia on yksi lempipensaistani. Kokemus on osoittanut, että se on joskus kasvuun lähdössä hidas, miettii ikäänkuin pari vuotta viitsiikö tähän jäädä ollenkaan ja sitten kasvu alkaa reippaalla vauhdilla.
    Hienoin näkemäni hortensia oli 50-60 vuotias köynnös, joka kiersi vanhan tervalepän runkoa useiden metrien korkeuteen. Se oli mahtava ilman kukkiakin, kauniine lehtineen ja paljaana, mutta kukkiessaan aivan uskomaton näky. Erikoista on, että se ei haitannut puun elämää, vaikka peitti koko rungon. Ideaa siitäkin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva että pidit hyödyllisenä. Ja kiitos tiedosta koskien tuota kasvutapaa. Pitääkin siis tarkkailla että miten lähtevät kasvamaan ja toivoa parasta. Multa on ainakin meillä ollut superravinnerikasta kun nurmikkokin kasvaa edelleen hurjaa tahtia.
      Todella kauniille kuulostaa tuo köynnöshortensia. En ole itse ikinä kuullutkaan mutta aivan ihanahan tuollainen olisi :)

      Poista
  7. Kattava tietopaketti juurikin niistä vaihtoehdoista, jotka ovat meidän mielessä. Kiitos :) Hortensiat ovat upeita, hyvän valinnan teitte!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla :) kävin teillä vastavierailulla ja täyttyy sanoa, että on kyllä upeat suunnitelmat! Jään mielenkiinnolla seuraamaan teidän ratkaisuja ja talon valmistumista. Musta puutalo on vaan <3

      Poista

Kaunis kiitos kommentistasi,