Meidän betonilattia

Betonilattia. - Ei ikinä meille! Miten kolkko ja kylmä julkisen tilan materiaali!

Näin ajattelin pari vuotta sitten Hyvinkään asuntomessuilla. Siellä oli kohteita joissa betonia oli ihan jokapuolella, ja tottakai sisustettuna vielä sillä suomalaisten iki-ihanalla arkisella harmaalla värillä. Jokapuolinen harmaus oli mielestäni liikaa ja niin kovin persoonatonta. Jätti kylmäksi, mikä oli varmasti se syy etten lämmennyt tälle materiaalille.

Olen nimittäin enemmän kotoisan kodin ihmisiä kuin "julkisen" tilan fiilistelijöitä. Ja ei. Ei siinä julkisen tilan fiiliksessäkään ole mitään vikaa ja onhan sekin omalla tavallaan kaunista. Joistain tykkää, joistain ei. Koteja ja makuja on niin monia ja kaikki ovat kuitenkin omalla tavallaan kauniita. Oli se sitten enemmän omaan makuun menevä tai ei. Erilaiset kodit ovat mielenkiintoisia juurikin erilaisuutensa vuoksi ja siksi, että ne kertovat aina jotain kodissa asujista, persoonista, eletystä elämästä. 

Mutta siis siitä betonilattiasta. Sitä meille tuli tuosta lausahduksesta huolimatta kuitenkin. Hah, että siitäs sain! Niin se  vaan mieli muuttuu kun saa aikansa makustella eri vaihtoehtoja. Aiemmin kerroinkin betonilattiastamme täällä (kilk). Nyt kun lattiaa on päästy testaamaan ajattelin jakaa muutamia ajatuksia tästä lattiamateriaalista.  

Meillä betonilattia meni ihan alusta alkaen pieleen johtuen suurimmaksi osaksi sirotteesta ja huonosta työn laadusta valupäivänä. Betonilattia korjattiin sbl:n mikrosementillä (korjauksen työn jälki kiitettävää), jossa suurin haastemme oli löytää alkuperäistä Basaltin harmaata väriä vastaava mikrosementin sävy. Harmaita värisävyjä ei harmiksemme vain löytynyt, ja eniten käytetty Plata oli taas mielestämme liian beige meille. Niinpä päädyimme sekoittamaan kahta värisävyä keskenään, jotta pääsimme suht lähelle haluttua värisävyä.

Pukuhuoneen seinät isäntä paneloi vaalealla haapapaneelilla, jolla saunakin on tehty. Penkki on vanhasta kodista ja se korvautunee jossain vaiheessa koivuvanerilaatikolla.  Naulakot ovat Norman Copenhagenin ja niiden ylle on tarkoitus nikkaroida koivuvanerista pienet laatikkohyllyt. Koivuvanerista olen suunnitellut muutaman muunkin "pikku projektin". Niistä sitten myöhemmin lisää kunhan vain saadaan aikaiseksi (siis isäntä ehtii toteuttaa).

Kylpyhuoneen lasiovi, oikealla terassille vielä ovi.
Oikea valkoinen ovi on toisen wc:n ovi

Betonilattiamme sävy on saatu aikaiseksi kahden sävyn sekoituksella, Cobalto ja Negro. Sävyjen sekoituksella on myös oma vaikutuksensa, eli laitetaanko ensin alle Cobaltoa vai päälle Negroa vai toisinpäin. Meillä ubk:n pojat tekivät kolme eri tekniikalla toteutettua värimallia, josta päädyimme tähän. En nyt vaan muista kirveelläkään millä tavalla lattiamme sävy toteutettiin. 

Tumman harmaa ei tosiaan sävynä onnistunut, mikä harmitti allekirjoittanutta todella paljon. Mutta tästä korjatusta lattiasta tuli todella kaunis ja sävykin on mieleen.

Betonilattian ja puulattiamme raja sekä tilan sävyt.
Ovena on seinän sisään liukuva liukuovi.

Kotimme ainoa liukuovikaapisto koivukehikolla.

Betonilattian hyvät puolet on se, että se on todella pehmeä ja lämmin jalan alla. Helppo pitää puhtaana ja kaunis yhtenäisenä pintana.

Muutamia kolhuja lattia on kyllä meillä saanut (en tiedä mistä tulleet, epäilen muuttoa ja kalusteiden kantoa), mitä olen ihmetellyt jo siitäkin syystä, että tätä lattiamateriaalia kehuttiin erittäin kestäväksi. Erityisesti eteisessä ja kodinhoitohuoneeseen mentäessä kolhut ovat lohkaisseet pinnasta pienet palat pois. Nämä "accidentit" ovat jättäneet miettimään mm. mikrosementillä päällystetyjen kylpyhuoneiden vedenpitävyyttä? Vaikkakin vesieriste on pinnoitteen alla, niin silti. Jos pinnasta lohkeaa pala pois, kuinka riskialtista se on?

Suurin huono puoli lattiassa on se, että se on erittäin, ERITTÄIN liukas. 

Meillä betonilattia alkaa heti kylpyhuoneesta tultaessa ja lapset ovat muutaman kerran onnistuneet vetämään kunnon liukkarit pepulleen/selälleen kun lattialla on ollut pieni roiske vettä. 

Matot tarvitsevat liukuesteen alle, muuten eivät pysy paikoillaan. Itse ratkaisin tämän niin, että tilassa on nahkasuikaleista tehty "räsymatto", joka pysyy sellaisenaan paikallaan :)