maanantai 30. joulukuuta 2013

Talo on purettu

Kävimme tontilla 22.12 katsomassa miltä näyttää.
Isäntä oli nimittäin jo aiemmin joulunalusviikolla juossut naapureilla hakemassa nimmareita tontin lohkomista koskevaan dokumenttiin, ja kertoi että tontilla olevasta talosta oli jäljellä enää kivijalka. Tontilla olevan talon purusta vastasi toisen tonttipuoliskon ostaja ja tuleva naapurimme. Takaraja vanhan talon ja tallirakennusten purulle oli huhtikuu 2014. Tämän suhteen ollaan siis hyvinkin etuajassa.  Rakennusjätettä tontilla on yhä naapurin poisvietäväksi, mutta onhan tässä vielä aikaa.

Alla muutama kuva siitä miltä tontilla näytti ennen ja nyt.
Vanha talo 20.11.2013, maaperätutkimus

Purettu pois 22.12.2013
Ja vanhat autotallit myös.

Vanha autotallivaja 20.11.2013

Purettu pois 22.12.2013

Tältä tontilla siis näyttää. Rakennusjätettä on vielä jonkinverran jäljellä kuten kuvasta näkyy. Tästä olemme naapuriin yhteydessä mikäli jäte ei lähde liikkeelle kuten pitäisi.

Talon kivijalan kuoppaan on dumpattu rakennusjätettä, joka olisi pitänyt viedä pois.
Muutama sananen myös Espoon rakennusvalvonnasta, johon olemme tähän asti olleet tyytyväisiä. Asiointi on sujunut paremmin kuin hyvin ja jouhevammin mitä luulimme. Asiat ovat jopa edenneet normaalia aikataulua nopeammin, mitä emme osanneet odottaa. Tonttimme rekisteröinti käsittelyaikataulujen puitteissa olisi tarkoittanut 7 kk odottelua ja sitä, että tonttimme olisi rekisterissä vasta maaliskuussa 2014. Tonttijaon muutos meni kuitenkin kuukaudessa läpi ja tontin lohkomisesta pidettiin tontilla kuuleminen jo 17.12. Samalla saimme tiedon, että tontti onkin rekisterissä jo heti alkuvuodesta 2014. Ihan mahtavaa! Tästä on hyvä aloittaa uusi vuosi, josta tulee varmasti yksi rankin ja tiukin vuosi meidän perheen elämässä. Mutta lopussa kiitos seisoo ja se oma ihana uusi kotimme. Se on perheemme tavoite ja sen eteen tullaan tekemään töitä, paljon!

Kaikkea Hyvää ja Paljon Uusia Elämyksiä Uudelle Vuodelle 2014!

sunnuntai 29. joulukuuta 2013

Rakentaako kellari vai eikö, kas siinä pulma?

Joulu tuli ja meni ja otettiin pientä "lepoa" raksa-asioista muutamaksi päiväksi. Se oli enemmänkin kuin suotavaa. Kellarin rakennuttamista on nimittäin tutkittu hyvinkin perinpohjaisesti. Illat jolloin voisi vain hetken istua lasten mennessä (vihdoin!) nukkumaan on vaihtunut läppäriaikaan erilaisten perustusten tekemisestä, kustannusarvioista ja kokemuksista. Mutta nyt on päätös tehty ja sen mukaan Satu lähtee tekemään piirustuksia valmiiksi.

Mihin me sitten päädyimme? Vaikka saamamme karkea kustannusarvio oli korkea, niin se perustui mitä todennäköisemmin ostettuun ja valmiiksi teetettyyn työhön. Toki kustannuksiin vaikuttaa aina myös se mitä ja minkälaisia tiloja kellariin ylipäänsä tulee. Meidän alustavassa kellarisuunnitelmassa hahmottelimme kellariin autotallin kahdelle autolle ja lämpimän varastotilan. Kellariin tulisi siis vain nämä kaksi tilaa, jotka olisivat ainakin alkuunsa pelkistettyä betonisisusta. Sisäänkäynti varastoon tulisi ulkokautta, eli talon pohjapiirustukseen kellari ei sisäänkäynnin osalta vaikuttaisi.

Yhteenvetona kellarin hyvät puolet:
- Säästää rakennusoikeutta > saamme itse talon sisätiloihin muutaman neliön lisää
- Mahdollistaa suuremman piha-alueen
- Saamme enemmän lämmintä varastotilaa kellariin
- Kahden auton talli versus yhden auton katos

Ainoa huono puoli on kustannus, jonka ratkaisimme tekemällä työn itse.

Me siis rakennamme kellarin. Suurin päätökseen vaikuttava tekijä on kuitenkin ollut oma isäni, joka on rakennusalan ammattilainen ja yrittäjä. Hänellä on vuosikymmenten vankka kokemus ja hänen kanssaan keskusteltuamme saimme selkeyden siihen, mitä asioita joudumme joka tapauksessa tekemään maansiirtotöiden ja perustusten osalta tuli meille kellari tai autokatos. Maansiirtotöiden osalta työ on periaatteessa aikalailla sama, koska rakennusmääräykset sanelevat ne perustusten osalta. Perustukset joudumme kummassakin ratkaisussa tekemään, mutta kellarin perustus on samalla myös osa talon perustusta. Autokatoksessa on tehtävä oma perustus, kaikki seinät ja katto, ja tietenkin tukimuuri talolle koska tontti viettää lähes 2m itäänpäin. Tukimuuri tulee tehdä myös kellarissa, mutta tämä muuri on jokatapauksessa se sama muuri oli meillä kellari tai autokatos. Ymmärrättekös?

Niin ja kukas sitten tekee perustukset ja kellarin? Isäntä tietenkin mutta oman isäni avustuksella, muuten emme olisi tähän ratkaisuun päätyneet. Perustukset tekee kahteen pekkaan kuulemma muutamissa viikoissa. Pidän mielen kirkkaana ja toivon että näin tosiaan on. Se nähdään sitten kesällä.

tiistai 3. joulukuuta 2013

Tontilla tapahtui reikiä

Aloitettaneen sillä että emäntä on (ainakin oman mielensä mukaan) suhteellisen aikaansaavaa tyyppiä. Siksi rakennuttamisprojektin alkuvaiheessa onkin turhauttanut ettei oikeasti mitään tapahdu!

 Ajan kuluessa ja sekä arkkitehdin että vastaavan mestarin valintojen kautta olen kuitenkin ymmärtänyt hillitä itseäni. Rakennuttamisprojektin alkuvaiheessa hyvä suunnittelu on kaiken a ja o. Se myös vie suhteellisen paljon aikaa, mutta kannattaa tehdä kunnolla. Näillä suunnitelmilla nimittäin lyödään lukkoon lähes 90% meidän tulevan kodin kustannuksista. Jos haluaa että jotain tapahtuu ja kiirehtii projektia sinänsä turhaan, voi olla varma että jossain vaiheessa kiire kostautuu. Ja silloin yleensä myös kustannukset kasvavat.

Mutta nyt tapahtui. Ja tontilla tontilla siis. Päästiin siihen konkretiaan, ainakin jollain tasolla ja emäntä on tyytyväinen. UPT nimittäin tuli 20.11 ja teki maaperätutkimuksen. Tutkimus kesti kaikkinensä n. vajaa kaksi tuntia. Tontille kairattiin 8 reikää, joista 6 talon hahmotellulle paikalle sekä  2 reikää alustavan autokatoksen paikalle. Samalla otettiin korkeuskäyrät eli tontti vaaitettiin.
Kuva 1
Kuvassa 1 näkyy tontilla oleva purettava vanha talo ja UPT:n "panssarivaunun" kuljetusvaunu.

Kuva 2

Kuvassa 2 on reiän numero 3 kairaus menossa. Tontille jäänee näistä puista ainoastaan kuvassa näkyvä kataja. Muut puut ovat talon tiellä ja isännän mukaan omenapuussa on happamia omenia, joten sitä ei kannata säästää. 

Kuva 3
Tontilla kasvaa varmaan 20m pitkä kuusi. Isoin varmaan ikinä näkemäni kuusi, joka kyllä joutaa pois talon tieltä. 
Kuva 4
Näkymä tontilta etelään. Ja täältä paistaa siis aurinko lähes koko päivän.

Maaperätutkimuksen aikaan olimme päättäneet ettei meille tule kellaria. UPT:n pojat tätä kyselivät paikanpäällä, mutta kerroin ettei se ole välttämättä mahdollista tontin korkeuserojen ollessa niin pieniä.

UPT oli yllättävän tehokas (suosittelemme heitä lämpimästi!) ja saimme maaperätutkimuksen tulokset jo seuraavana päivänä sähköpostiin. Tutkimuksen mukaan pihamme:.."rakennekerrosten ja suhteellisen ohuen koheesiomaakerroksen (siltti) alla on tiivis ja mahdollisesti kivinen hiekka-tai moreenikerros. Kairaukset ovat päättyneet tiiviiseen maakerrokseen, kiveen, lohkareeseen tai kallioon 1,9m...3m maanpinnasta".

Erittäin positiivista siis. Olimme olleet siinä tiedossa että pinnassa asti on kalliota ja joudumme louhimaan perustuksia varten. Nyt näyttäisi siltä että selviämme pelkästään maansiirtotöillä.

Vaaituskuvien perusteella mahdollinen kellari näyttää myös mahdolliselta. Arkkitehtimme Satu ehdotti että tekisimme kellariin paikan lämpimälle varastolle, tekniselle tilalle sekä autolle. Näin säästäisimme pihatilaa ja rakennusoikeuttakin jäisi enemmän itse yläkerroksen talolle. Avainkysymykseksi nousee kuitenkin kellarin vaihtoehtoiskustannus verrattuna varasto- ja autokatosyhdistelmään. Vaikka ehdotus kuulostaa hyvälle niin en ole varma mitä budjettimme sanoo siihen. Tämä jää meillä nyt keskustelun alle.


keskiviikko 27. marraskuuta 2013

Entten Tentten Arkkitehti

Viimeisestä kirjoituksesta on vierähtänyt tovi. Lapsiperheen arki, harrastukset ja tämä "vasta alkumillimetreillä" oleva raksaprojekti vievät yllättävästi tätä emännän kirjoitusaikaa. Huh!

Paljon on jo ehtinyt tapahtua. Pohdimme pitkään arkkitehdin valintaa. Kilpailutimme viisi eri arkkitehtiä, joista kaksi oli ns. talopakettitoimijan ulkoistamia ja kolme yksityisiä toimistoja. Arkkitehdin valinnassa suurimpia pähkinöitä oli, että mistä ihmeestä sitä tietää että juuri tämä "ON SE MEILLE OIKEA" arkkitehti? Meille oikea arkkitehti on (meidän mielestämme)sellainen joka osaa avoimin mielin kuunnella tarpeitamme/toiveitamme, osallistuu jo olemassa olevaan visioomme kodistamme ja ennenkaikkea osaa antaa uusia näkökulmia, ratkaisuja ja käytännön ehdotuksia pohjapiirustukseen talon asetteluun ja julkisivuun visuaalista ilmettä unohtamatta. Niin, eikä arkkitehtimme ehdottele mitään  turhia krumeluureja tai epäkäytännöllisiä erkkereitä kotiimme vain siksi että ne ovat hänen "signature". Näitäkin tarinoita olemme ikävä kyllä kuulleet.

Miten me sitten valinta oikein tehtiin? Ongelmana oli ettemme suoranaisesti tienneet mitä hyvän arkkitehtisopimuksen pitää pitää sisällään? Meillä talon rakennepiirustukset tulisivat kuitenkin talotoimittajalta, joten emme haluaisi maksaa niistä tuplahintaa mikäli arkkitehti ei ole niistä valmis joustamaan. Miten arvioit eri arkkitehtejä? Se " Mututuntuma" josta moni puhuu, minkälaisen painoarvon annat sille? Yhtenä hyvänä apuna pidimme SAFAN, Suomen Arkkitehtiliiton Opasta Pientalon suunnittelijoista. Se auttoi alkuun ja sisältää myös listauksen Safaan kuuluvista arkkitehdeistä. Uusi opas ilmestyy näköjään helmikuussa 2014. 

Ensimmäinen tapaamamme arkkitehti 1 oli talopakettivalmistajan ulkoistama. Tapaaminen meni aika vaisusti. Arkkitehti ei juuri kysellyt mitään ja minkäännäköistä "yhteyttä" ei löytynyt, päinvastoin. Olimme todella kaukana toisistamme. Kun suljimme oven, olimme samaa mieltä isännän kanssa: vaikka tulisi tarjous, tätä emme ottaisi mistään hinnasta. Tarjousta ei jätetty (mikä ei sinänsä yllättänyt), mutta reilu kuukausi tapaamisen jälkeen arkkitehti otti yhteyttä ja kyseli mikä tilanne? Hän pahoitteli näinkin myöhäistä asiaan palaamista, kun oli ollut paljon "hankaluutta". Niimpä.

Arkkitehti 2 oli isohkon firman edustaja. Mukava, supliikki sekä kantaa ottava ammattilainen. Saimme heiltä tarjouksen joka oli yksi kalleimmasta päästä mutta hyvin tehty. Tarjous sisälsi myös ns. juonior-arkkitehdin, eli projektissa olisikin kaksi henkilöä. Toisin sanoen juniori piirtäisi ja itse arkkitehti katsoisi päältä.  Emme oikein puoltaneet tätä. Ongelmana oli kuitenkin yhteydenpito. Soittoihin ei aina ehditty vastata tai palattiin asiaan joskus.  Ilmeisen kiirettä siis. Tapaaminenkin jäi yhteysongelmien alle, mikä sinänsä sääli. Itse olin sitä mieltä että jos yhteydenpito on jo nyt näin vaivalloista, mitä se olisi sitten jos olisimme asiakkaina? Ikinä ei saisi kiinni, paitsi tietenkin ehkä junioria? 

Arkkitehti 3 oli nuorten miesten perustama toimisto, ja yhden talotoimittajan ulkoistama yhteistyökumppani. Mukavia tyyppejä kaikin puolin, kuuntelivat ja kommentoivat, olivat aidosti kiinnostuneita. Heidän tarjouksensa osoittautui kuitenkin koko joukon kalleimmaksi. Joskin hinnasta tingittäisiin mikäli valitsisimme yhteistyötalotoimittajan. Tähän emme halunneet sitoutua.

Arkkitehti 4 oli yhden jo nimeäkin niittäneen arkkitehdin suositus. Hänen oma aikataulunsa oli niin kiireinen, ja sen hän sanoi heti suoraan aikataulumme kuultuaan (arvostimme!). Tämä arkkitehti oli selkeästi jalat maassa oleva, mukava ja avoimin mielin oleva. Tarjous oli kilpailukykyinen ja sisällöltään joustava, mikä sopi meidän suunnitelmiimme hienosti. Keskustelimme pitkät pätkät toiveistamme, tontista sekä asioista joita arkkitehdin mielestä pitäisi ottaa huomioon jo projektin alkuvaiheessa. Ilta vierähti pitkäksi heti ensimmäisellä tapaamisella.

Arkkitehti 5 oli pienehkön arkkitehtitoimiston arkkitehti. Jämäkkä ja asiansa osaava. Heidän kauttaan oli tarjolla myös pihasuunnittelua, sisustussuunnittelua ym.  Tapasimme hänet toista kertaa tontilla, mutta tapaamisesta jäi  jotenkin uupumaan selkeä "ote" projektiimme. Tarjous oli kaikinpuolin kilpailukykyinen, mutta jäimme vielä miettimään kokonaisuutta ja sitä kuuluisaa "mutu-tuntumaa".

Mikä sitten ratkaisi? Itse arkkitehdin reipas ote taloprojektiimme, se kuuluista "mutu-tuntuma", joka kyllä toimii ja myös referenssit. Pyysimme suurimmalta osalta referenssejä, osa laittoikin ne automaattisesti tarjouksen liitteeksi. Arkkitehdiksi valikoitui Satu Ratinen arkkitehtitoimisto Skammista. Ja projekti rullaa taas mukavasti eteenpäin...




tiistai 29. lokakuuta 2013

Oma koti on rakennettu...

Muutama sananen meidän kodista. Millainen kakku siitä sitten oikein tulee? Tontin metsästyksen lomassa tälle liikeni aikaa ja alustava suunnitelmamme kaksikerroksisesta on sittemmin vaihtunut yksitasoiseen kotiin.
Nykyinen kotimme on kahdessa kerroksessa ja emäntä on senverran kyllästynyt ravaamaan kerrosten väliä, että haaveena on tosiaan se yksitasoinen koti.

Tuleva oma kotimme on rakennettu selkeästä ja yksinkertaisesta pohjasta, jossa neliöt on otettu tehokäyttöön. Rakennusoikeus mahdollistaa n. 140 neliön huoneistoala ratkaisun, mikä riittää meille oikein hyvin.  Olemme yhdessä isännän kanssa hahmotelleet pohjaa käyttäen livingstone- nimisen kivitalotoimittajan pohjaa runkona. Heidän yksitasoiset malliratkaisunsa ovat myös arkkitehtuuriltaan sitä mitä haemme, ikkunat poislukien. Tonttimme on todella aurinkoinen, joten pyrimme maksimoimaan auringon valon ja lämmön suunnittelussa. Haaveissa siintää L-muotoinen yksitasoinen koti, jossa sisäpihalle on rakennettu iso terassi. Sisäpiha rakennetaan suunnitelmissa etelään, eli näin kesäauringosta pystyy nauttimaan lähes koko päivän ajan.

Mistäs se meidän koti on sitten tehty? Ainakin seuraavista, kun/jos vain arkkitehti pystyy ne tehokkaasti pohjaan sovittamaan:

- Koti on moderni puutalo
- Neljä makuuhuonetta, joista osa sijoittuu talon toiseen päähän.
- Toiseen päähän taloa yhtenäinen KHH, pukuhuone, Suihku, WC ja saunatilat. KHH- tilasta käynti ulos.
- Yhtenäistetty keittiö ja olohuone, joka korkeaa tilaa, olohuoneesta käynti sisäpihan terassille.
- Keittiön ja olohuoneen välissä läpitakka, jonka loisteesta voi nauttia sekä keittiössä syödessä että olohuoneen puolella oleskellessa.
- Isännän ja Emännän makuuhuoneeseen tulee vaatehuone (Emännän ikiaikainen toive!)

Alla hahmotelmaa pohjakuvasta. Tämä on tosiaan alustava kuva siitä mitä haluamme. Pohjakuvasta puuttuu vielä tekninen tila, wc-suihku yhdistelmä on keskeneräinen sekä koko KHH, sauna, suihku, pukuhuone ja wc-tilat eivät ole vielä ihan oikeilla paikoilla ja sitä mitä haetaan. Ulko-ovi ja eteinenkin saattavat muuttaa paikkaansa toiselle sivustalle.


Tällä hetkellä odottelemme arkkitehtien tarjouksia luonnoksista ja suunnittelupalveluista. Näiden pitäisi tulla tämän viikon aikana, jonka jälkeen päästään tekemään ranking ja valitsemaan muutama jatkoon päässyt lähempiä keskusteluja varten. Jeee!!

sunnuntai 27. lokakuuta 2013

Arkkitehtejä, maaperätutkimusta ja uusia naapureita

Saimme viime viikolla tiedon että tontin lainhuuto oli tullut jo, mikä oli erittäin positiivinen yllätys. Meille maalailtiin että lainhuudossa saattaa mennä jopa 80 päivää Uudellamaalla (ihan älytön aika). Onneksi tämä ei nyt toteutunut, vaan lainhuuto tuli järkevässä kuukauden ajassa. Jatkossa kannattaa neuvoa pankkia laittamaan paperit lainhuutoa varten esim. Lohjalle, jossa lainhuudon saa ilmeisesti muutamassa viikossa. 

Sitten taas hieman huonompiin uutisiin. Oletimme että koska tontin kahteen määräalaan oli tehty koelaskenta, olisi tonteille jo haettu (tehty) tonttijaon muutos myyjän puolelta. Tämä olisi jättänyt yhden paperirumban väliin, mutta toisin kuitenkin oli. Rekisterissä oli määräalojen koelaskennasta huolimatta tieto että muodostetaan vain yksi tontti, mikä ei siis pidä paikkansa koska tontilta on myyty kaksi määräalaa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että meidän on ensin haettava tonttijakoa (jossa kestää max. 2,5kk). Ja kun tonttijako on tehty määräaloille, niin sitten haemme tontin lohkomista jossa menee taas max. toiset 2,5kk. Huhhuijaa! Luulisi olevan yksinkertaisempaa, mutta ei. Minkäs teet. Pahimmillaan menee siis 5 kk, ennenkuin meillä on virallisesti "ihan oma tontti" .


Tällä viikolla on agendalla myös arkkitehtien tapaamista. Tapaamme sekä talotoimittajien arkkitehtejä että myös "itsenäisiä" arkkitehtejä. Meillä on aika selkeä näkemys talostamme ja olemme piirtäneet pohjaa jo itse valmiiksi. Siitä lisää hieman myöhemmin. Arkkitehdit tulevat talon lopullisissa piirustuksissa tarvitsemaaan myös maaperätutkimuksen tiedot, ja urakoitsija siihen on nyt valittu. Pyysin tarjouksia neljältä eri toimijalta ja hinnoissa eikä juuri sisällöissäkään ollut eroja. Päädyimme ottamaan Uudenmaan Pohjatutkimus Oy:n, joka aloittaa maatyöt tontilla kolmen viikon päästä. 


Niin, ja tapasimme samalla tulevat naapurimme. He ovat myös lapsiperhe, jolla on tosin jo takanaan yksi rakennuttamisprojekti. Ilta meni mukavasti rakennuttamisesta keskustellen ja juttua olisi riittänyt pidemmällekin illalle. Ja lapsillakin leikki luisti, mikäs sen mukavampaa. 

sunnuntai 20. lokakuuta 2013

Unelma omasta kodista..

Unelma ikiomasta omakotitalosta oli ollut haaveissa jo pitkään. Pääkaupunkiseudulla tämä unelma ei ole niin vain toteutettavissa. Tonttien ja asuntojen hinnat hipoo pilviä. Vanhoissa taloissa on taas aina omat riskinsä ja rahareikänsä. Tonttietsintämme kesti kaiken kaikkiaan puolitoista vuotta. Ja kuopuksen odotusaikana hairahduimme puoleksi vuodeksi myös etsimään hieman tilavampia myynnissä olevia asuntoja. Aivan turhaan. Kahlattiin tusinan verran asuntonäyttöjä ja aina oltiin yhtä turhautuneina sopimattomista ja täyttä remonttia vaativista ylihinnoitelluista asunnoista. Päädyimme siis lähtöpisteeseen. Oma tontti se olisi ja siihen se meidän oma talo. Juuri meidänlaisemme ja aivan uusi koti. Ei tarvitse sitten miettiä kattoremonttia tai putkien uusimista, ainakaan ihan heti. 

Sitten se osui silmään. Espoon Tillinmäessä olevasta isosta tontista oli myynnissä kaksi puolikasta. Käytiin ja ihastuttiin, ihan täysillä! Olin luottanut siihen että fiilis kyllä kertoo kun se tulee kohdalle. Näin kävi meidän nykyisen asunnon kanssa ja sama tapahtui tontin kanssa. Tuli tunne että täällä on meidän koti. Aurinkoinen, loivasti viettävä tontti rauhallisella pientaloalueella. Lapsiperheiden suosimaa aluetta. Niin, sitähän mekin olemme. Kaupat tehtiin kuopuksen kaksi kuukautis päivänä ja fiilis oli pelonsekaisen huikea. Nyt me se vihdoin tehtiin! Kaikki tämä odotus ja etsintä on vihdoin ohi. Ensimmäinen askel kohti unelmaa omasta kodista oli otettu. Se mitä seuraavat kaksi vuotta tehtäisiin oli selvää. Enkä sano etteikö se yhtään pelottaisi. Kahden pienen lapsen kanssa arki on jo nyt aika rumbaa, siihen vielä pientä raksaprojektia niin tekemisestä ei varmastikaan ole puutetta!